Suomussalmella toimiva Ilmari Kiannon Seura esitti äskettäin, että Lönnrot-instituutti tekisi tutustumisretken Turjanlinnan ja Suomussalmen maisemiin. Mikäs siinä, joukkomme tuumi ja kolmella autolla lähdimme puolipilvisessä säässä kohti ylämaita. Perillä oli täydessä käynnissä sotaharjoitukset eli operaatio Turja, minkä vuoksi sotilaskalustoa olivat tiet täynään kuin Raatteen tien taisteluissa.

Joka tienristeyksessä seisoi sotilaita ja ilmassa pörisi helikoptereita kuin kärpäsiä. Meitä ei kuitenkaan lannistettu, sillä rohkeasti suunnistimme toiminnan keskukseen Turjan maille. Jätimme kulkuvälineet aivan huoltokolonnan reunamille ja kuin sissit syöksyimme oppaamme johdolla salomaiden sydämeen. Kuljimme kapeaa polkua kohti Turjanlinnaa. Siellä täällä polun varren puissa oli Ilmari Kiannon omalaatuisia kirjoituksia ja huomautuksia puissa. Matkan varrella oli myös runsaasti merkkejä sodan aikaisista kranaatti-iskuista ja taisteluhaudoista, joissa velivenäläinen oli vuodattanut hurmeitaan Suomen hangille. Viimein pitkän ja vaivalloisen marssin jälkeen pääsimme kuka kumisaappaissa kuka nappaskengissä Turjanlinnan tuntumaan. Siellä meitä vastassa oli kirjailijamestarin tytär Raija-Liisa Kianto seurueineen. He toivottivat ystävällisesti instituutin väen tervetulleeksi korpikirjailijan tanhuville. Maljoja kohoteltiin ja yhteistyötarjouksia tehtiin.

Kianto-Seuraa edustanut emäntämme toivoi tieteellistä yhteistyötä Lönnrot-instituutin kanssa ja totesi isänsä olleen aikoinaan suuri Kalevalan ystävä. Keskusteluissa todettiin, että osapuolten välinen yhteistyö oli toivottavaa ja varmasti molempia hyödyttävää. Ilmari Kiannon mittava elämäntyö kainuulaisten kuvaajana ja tunnetuksi tekijänä tarjoaa varmasti monipuolisia virikkeitä instituutin tutkijoille.

Sen jälkeen Turjanlinnan emäntä Raija-Liisa Kianto kertoi asiantuntevasti seudun värikkäistä vaiheista ja esitteli Turjanlinnan mielenkiintoisia rakennuksia ja esineitä, joita ajan hammas uhkaa jo huolestuttavasti. Onneksi Kainuun museo on aloittanut äskettäin tämän Kainuun kulttuurihistorian arvokohteen suojelutoimet. Myös Suomussalmen kunta on lähtenyt asian tiimoilta liikkeelle.

Nautimme maittavan aterian sateen lomassa ja pidimme sen jälkeen instituutin johtokunnan kokouksen. Instituutin toiminta on saamassa koko ajan yhä enemmän tuulta siipiensä alle, sillä sen piirissä laaditaan ahkerasti väitöskirjoja ja julkaistaan tutkimuksia monilta elämän alueilta. Instituutin ovat huomanneet myös monet ansioituneet tiedemiehet ja tutkijat, jotka ovat tarjoamassa yhteistyötä. Lisäksi yhteydet Ruotsiin ja Viroon ovat koko ajan vilkastumassa. Voidaan sanoa, että instituutti purjehtii nyt hyvässä myötäisessä. Toivottavasti jatkossakin.

Kokouksen jälkeen osa porukasta pääsi Raija-Liisa Kiannon opastuksella tutustumaan Niettussaareen, jonka poveen kirjailijamestari laskettiin vuonna 1970. Oppaamme mukaan saari oli talvisodan aikana sotatoimialuetta, jossa suomalaiset taistelivat raivokkaasti parin sadan metrin salmen takana olevia venäläisiä vastaan. Saaren keskellä on Ilmari Kiannon hauta massiivisine hautapaasineen.

Turjanlinnan laiturille palattuamme matka jatkui Kianta-laivalla. Suomussalmelaiset ovat oivaltaneet Kajaanin piirilääkärin Elias Lönnrotin matkailuarvon ja ovat laatineet mielenkiintoisen opastetun Lönnrot-risteilyn. Sen aikana tutustutaan laivalla niihin paikkoihin, joissa Elias Lönnrot oleili nälkämailla ollessaan. Asiantuntevan paikallisen oppaan avulla opimme tuntemaan monia entisaikain suomussalmelaisia pappeja ja muita pitäjäläisiä, joiden kanssa korpitohtori oli tekemisissä. Vaikka vettä tuli ajoittain kuin aisaa ja vesiselkä oli täynnä vaahtopäitä, armas aurinko kuitenkin purppuroi välillä rantamia ja kesän uhkein sateenkaari kaatui tumman selän ylitse. Sadetta pääsi karkuun laivan uumeniin, jonne selostus kuului suhteellisen hyvin. Retken aikana rantauduttiin Suomussalmen kotiseutumuseoon ja vanhaan hautasaareen, jonne on haudattu monia 1800-luvulla eläneitä seudun merkkimiehiä. Mielenkiintoinen ja konstailematon kulttuurimatka. Suomussalmelaiset ovat tehneet hyvää työtä. Heidän Lönnrot-retkeään voivat Kainuun muut kunnat käyttää esikuvana kehitettäessä Kainuuseen tulevina vuosina laajempia Lönnrot-reittejä matkailun tarpeisiin.

Kaiken kaikkiaan Suomussalmen retki osoitti, että Lönnrot-instituutti nauttii maakunnassa suurta arvostusta ja sen asiantuntemuksella on kysyntää. Instituutin avulla Oulun yliopisto ja Kajaanin kehittämiskeskus voivat luontevasti harjoittaa yhteistyötä erilaisten paikallisten organisaatioiden kanssa. Samalla alma materimme saa niitä tartuntapintoja, joita yliopistomme johto on kovasti kaivannut.