Maanjäristykset ovat mahtavia geologisia voimia, joiden kourissa ihmisen luoma aineellinen kulttuuri on sangen avuton. Onneksi Pohjois-Eurooppa on maanjäristysten osalta varsin vakaata aluetta. Eniten järistyksiä on Norjassa ja Ruotsissa. Vähiten maanjäristyksiä on Suomessa. Vanhimmat tiedot Suomen maanjäristyksistä ovat tammikuulta 1610, jolloin Valkealassa sattui parin magnitudin järistys.
K. E. Ståhlberg ei tyytynyt pelkästään muotokuvaajan rooliin vaan hankki mannermaalta liikkeeseensä tuon ajan hienoimmat taustafondit, valokuvauskojeet ja filmit. Lisäksi hän organisoi myös alan koulutustoiminnan palkkaamalla kouluttajiksi valokuvausalan parhaimmat ammattilaiset, julkaisemalla maamme ensimmäisen valokuvausoppaan ja perustamalla ensimmäisen valokuvausalan lehden. Cameran-lehti ilmestyi vuosina 1891–1893. Lisäksi hän järjesti valokuvauskilpailuja ja markkinoi maisemavalokuvauksen parhaita tuotoksia suurelle yleisölle. Ståhlbergin liiketoiminta oli hyvin nykyaikaista ja ajan olot huomioiden harvinaisen innovatiivista. Ulkomaille tekemiensä liikematkojen aikana hän haisteli alan kansainvälisiä virtauksia ja toi ideoitaan nopeasti Suomeen.
Kunnon radiovastaanottimet alkoivat yleistyä Kainuussa vasta 1930-luvun puolivälin jälkeen. Tiettävästi ensimmäinen radiolähetys valtakunnan verkkoon Kainuusta lähetettiin 14. huhtikuuta 1935, jolloin Kajaanin seminaarista lähetettiin tunnin mittainen musiikkiohjelma.
Kainuun maakuntalaulu Nälkämaan laulu on vuodelta 1911. Nälkämaan laulu on ikäjärjestyksessä 7. Sen taustalla näyttää vaikuttaneen vuonna 1906 ensiesitetty Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntalaulu Kymmenen virran maa, jonka sävelsi säveltäjä Oskar Merikanto. Hänestä tuli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yksi rakastetuimmista säveltäjistämme.
Kajaaninjoki muotoutui suunnilleen samoihin aikoihin kuin Oulujärvikin. Siitä muodostui Kainuun itäisten vesialueiden Sotkamon reittiin kuuluvien järvenselkien lasku-uoma. Sitä kautta Ylämaiden vesimassat pääsivät virtaamaan lyhyintä reittiä alapuoliseen Oulujärveen. Ilmeisesti noihin aikoihin ylä- ja alapuolisten vesistöjen korkeusero oli huomattavasti suurempi, jopa kymmeniä metrejä ja virta sen vuoksi paljon vuolaampi kuin nykyisin.
Valtatie 5:n varrella, Suomussalmen ja Kuusamon välillä, on tilataideteos, joka puhuttelee ohikulkijoita. Teoksesta on muodostunut Korpi-Kainuun symboli, joka tunnetaan eri puolilla Eurooppaa. Kysymyksessä on vähä vähältä jalostunut Hiljainen kansa -tilataideteos. Mykkä lähes 1000 ihmishahmon joukko sukeltaa äkkiä esille tienvarsipellolta ja pakottaa ohikulkijat pysähtymään ja tutustumaan teokseen lähemmin.